Vuonna 1981 syntynyt liikkeenharjoittaja (kirjanpitäjä, liiketoiminta- ja tuotekehityskonsultti), mehiläistarhaaja sekä opiskelija, joka asuu Pirkanmaalla.

Harrastan japanilaista teetä (Chado) ja toimin aktiivisesti politiikassa. Rakastan uuden oppimista ja itseni kehittämistä. Koulutukseni on mehiläishoitaja, kulttuurituottaja AMK, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, matkailupalveluiden tuottaja, taloushallinnon merkonomi, rentoutumis- ja hypnoositerapeutti sekä ylioppilas.

 

Ilkka Veiström sosiaalisessa mediassa

 ilkkaveistrom (LinkedIn)

 ilkka.veistrom (Facebook)
 ilkkaveistrom (Instagram)


 

Mikä on riittävää, vaikka ei parasta

Mikä on riittävää, vaikka ei parasta

En voi sanoa usein olevani kansanedustaja Kärnän kanssa aivan samalla linjalla, mutta yleisesti ottaen - kuten tässä poliisibudjetin kohdalla - olisi tärkeää käydä kriittinen keskustelu prioriteeteista ja kirkastaa rahoituksen perustarpeet. Tämä siis yleisellä tasolla.

Maailma teknologistuu, mikä tarkoittaa poliisin, terveydenhuollon, puolustuksen ja kaikkien julkisrahoitteisten toimintojen kohdalla mahdollisuutta tehdä enemmän ja paremmin uusia teknologioita sekä innovaatioita hyödyntäen. Itsekkin useisiin budjettiprosesseihin osallistuneena tiedän, että julkistaloudesta on jo vuosia puuttunut edellä mainitut tosiasiallinen priorisointi ja perustarpeiden kirkastaminen. Monesti ollaan kuin lapsi, joka kyllästyy nopeasti uuteen leluun ja haluaa aina vaan paremman ja modernimman pelin.

Yhteiskunnassa on nyt ja tulevaisuudessa yhä tärkeämpää ja pakollista keskustella kohtuudessa.
Mikä on riittävää, vaikka ei parasta.

Vaikka monella uudella teknologialla voi saavuttaa enemmän, voiko se olla pois siitä perustasta, jolle systeemit edelleen rakentuvat. Poliisin osalta tulisi käydä keskustelua prioriteeteista; onko painopiste arjen tai yhteiskunnan turvaamisessa? Mikä on laiminlyödyn liikenteen valvonnan henkilömenetysten suhde vaikkapa automaattisen verkonvalvonnan vastaavaan estovaikutukseen? Onko ok, että peruskansalainen ei saa poliisilta apua kohdatessaan rikoksen?

Muun muassa tällaiset päätökset tulee olla yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kirkastettuina julkista rahaa jaettaessa. Mutta ovatko ne?

Yritysneuvojan erikoisammattitutkintoa kohti

 

Elämä voi olla jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä

Ilkka Veiströmin uusin opintotavoite on ammattitaidon ylläpito syyskuussa 2021 alkavien yritysneuvojan erikoisammattitutkinto-opintojen pohjalta.

Keskustelu koronapassista on jo konkreettinen askel kohti uutta uljasta maailmaa

Keskustelu koronapassista on jo konkreettinen askel kohti uutta uljasta maailmaa

En ymmärrä, miten pitkän linjan poliitikot ja asiantuntijat voimakkaasti julkisuudessa vaativat koronapassin käyttöönottoa perusteenaan talous ja yhteiskunnan avaaminen. Viimeisimpänä Helsingin kaupungin pormestari Jan vapaavuori syyttää lainsäätäjiä vatuloinnista. Ihan kuin kyseessä olisi periaatteessa, käytännössä ja perustuslain näkökulmasta pieni asia.

Vastuullisilla ja yhteiskuntaa laaja-alaisesti katsovilla päättäjillä on täysi syy esittää huolta koronapassin käyttöönotosta. Koronalla on kiistatta vakavia taloudellisia seuraamuksia, mutta katson hyvin ongelmalliseksi sen, että yhteiskunnan avaaminen perustuisi vaatimukseen omien terveystietojen jakamiselle ulkopuolisille.

Perustuslaillinen henkilötietosuoja on syystä tiukka. Juuri muutama päivä sitten uutisoitiin terveydenhuoltoalan henkilökuntaan kuuluvan henkilön irtisanomisesta perusteena toisten terveystietojen katseleminen. Talous ja yritysten toiminnasta huolta pitäminen ovat valtavan tärkeitä asioita, mutta eivät peruste perustuslaillisen henkilön yksityisyydensuojan avaamiseen nykyisessä Covid-19-pandemiatilanteessa.

Yhteiskunnan suunta on pahasti väärä, mikäli talouden ja perustuslain kuppi käännetään nurin; yksilön oikeuksia taloudellisten intressien yhteiskunnassa ei enää suojaa perustuslaki, vaan ihmisoikeudet alistetaan talouden tarpeille.

Koronapassin kohdalla on useita ongelmallisia ja perustuslain näkökulmasta mahdottomia piirteitä. Ei esimerksisti ole tiedossa estääkö sairastettu koronatauti tai saadut rokotukset taudin levittämistä. Onko koronavirus riittävän vahva peruste näin järeälle valvonnalle ja yksityisyyden suojan avaamiselle? Ja mitä yhteiskunnallisesti lainsäädönnön ja perustuslain tulkinnan osalta passin käyttöönotolla todellisuudessa päätettäisiin. Nykyisellään näen taustalla piilevänä mörkönä koronapassin käyttöönoton tarkoittavan siirtymistä utopiasta uudesta uljaasta maailmasta todellisuuteen.

On kiistatta tärkeää, että koronapassin käyttöönottoa koskeva keskustelu ja selvitystyö tehdään hyvin. Kiire tai esimerkiksi Helsingin kaupungin taloudelliset tarpeet eivät saa olla peruste hosua näin tärkeässsä ihmisoikeuskysymyksessä. Passin käyttöönotto koronaviruksen takia synnyttää tulevalle yhteiskunnalle vakavuusperustan, jolle mahdolliset tunnustuspassivaatimukset myöhemmin perustetaan.

Sen takia tulee lainsäädöntöä tehtäessä unohtaa koronataudin taloudelliset heijastukset ja keskittyä perustuslaillisiin sekä muuten lainsäädönnöllisiin perusteisiin koronapassin käyttöönotolle.

Nyt ankkuroidaa perusteet niille vaatimuksille, joilla tulevaisuudessa yksilöt suomalaisessa yhteiskunnassa joutuvat paljastamaan vahvimman yksityisyyden suojan alaisia henkilötietojaan yleisesti siellä sun täällä, kuten esimerkiksi kauppaan, ravintolaan tai konserttiin mennessään.

Pormestari Vapaavuoren julkisuudessa esittämää perustelupohjaa noudattaen voisi olla täydet perusteet tulevaisuuden passeille, joilla esimerkiksi baariin, klubille tai vapaa-ajan tilaisuuteen osallistuva joutuu todistamaan, ettei hänellä ole tietyntyyppisiä rikostuomioita (väkivalta, seksuaalirikos ja vastaavat), hiv- tai muuta vakavaa sukupuolitautitartuntaa. Sosiaalisen huolenpidon perusteella voisi olla täysin perusteltua Veikkauksen rahapelikohteisiin haluavalta vaatia passi tai muu todistus kuulumattomuudesta ulosoton piiriin. Olisiko syytä aloittaa rajoilla vaatimaan passia, jolla ei Suomen kansalaisilta vaaditaan todistus vaikkapa omaisuus- tai henkilörikosten puuttumisesta?

Ymmärrän edellä esitettyjen esimerkkien puutteellisuuden, mutta toivon kuitenkin niiden takaa heijastuvan aidon huolen tulevan esille. Jos me nyt yhteiskunnan avaamiseksi teemme päätöksiä, jotka pysyvästi rajaavat yhteiskuntaa sekä yksilönvapautta, sen perusteena ei saa olla raha ja talous. Ymmärrän erittäin hyvin niistä huolehtimisen tärkeyden, mutten näe niissä riittävää perustetta yksilönsuojan heikentämiseen tavalla, jota nyt esitetään.

Toivon, että koronapassin kohdalla keskustelua käytäisiin aktiivisesti juuri sen laajemman merkityksen näkökulmasta. tällä hetkellä julkisuudessa jyräävät talouden äänet, yksilöiden oikeuksien ja yhteiskunnan perustana olevan perustuslain puolustajien pysyessä vaiti.

Kasvussa tärkeintä johtamista on väliinputoajien ja lieveilmiöiden hallinta

Kasvussa tärkeintä johtamista on väliinputoajien ja lieveilmiöiden hallinta

Muistutin puheessani pari vuotta sitten vielä toimivaa Tampereen kaupungin johtoa tärkeydestä hallita vahvassa kasvuvaiheessa myös sen tuomia lieveilmiöitä. Kun kylästä tulee kaupunki, saadaan paljon hyvää, mutta myös menetetään paljon.

Tampereen keskusta ja sen pääkatu eivät ole täällä asumani noin yhdeksän vuoden aikana koskaan olleet siistit tai niiden siistinä pitäminen kaupungin päättäjille prioriteetti. En ymmärrä, miten edelleen meidän upea kaupunki saa näyttäytyä tällaisena turisteille tai erityisesti meille tamperelaisille?

Esitän vahvana toiveena Tampereen uusille päättäjille muistuksen siitä, että kasvussa tärkeintä johtamista on
väliinputoajien ja lieveilmiöiden hallinta. Kaikki kasvun tuoma hyvä on politiikan näkökulmasta mukava bonus.

Se, mitä Tampere on ollut ja murros siihen, mitä "Tampere" tulee lähivuosina tarkoittamaan tehdään nyt. Aloittavan valtuuston ja tarkastuslautakunnan olisi tärkeää selvittää kasvun kääntöpuolia ja niihin varautumista.

Vihreiden Harri Pinola -gate

Olen pohdistellut ja ihmetellyt rikostutkinnan kohteena olevan vihreiden kuntavaaliehdokas Harri Pinolan julkista tuomitsemista, joka on saanut paljon huomiota. Vaikka asia on vakava, tässä Pinola-tapauksessa ihmettelen, miksi meidän oikeusperiaatteen perusprinsiippi - syyttömyysolettamus - on sallittua unohtaa, kun kyseessä on kuntavaaliehdokas? Suomen allekirjoittamassa YK:n kansalaisoikeuksien julistuksessa todetaan:

"syytettyjen tulee olettaa olevan syyttömiä ennen kuin heidät todistetaan syyllisiksi...".

Pinolahan on jo vihreiden puolesta ihan puolueen puheenjohtaja ja sisäministeri Ohisalon ääntä myöten käytännössä todettu syylliseksi (tehdyt toimenpiteet ehdokkuuden heikentämiseksi), vaikka nyt vasta tutkitaan. Näen tässä ongelmallisuutta ja ristiriidan.

Ja jos pitää paikkaansa, ettei Pinola tienny tutkinnasta ehdokassopimuksen allekirjoittaessaan, ei hän ole toiminut asiassa väärin. Mikäli rikostutkinta päättyy syyttämättäjättämispäätökseen on tietyllä tavalla turhaan vahingoitettu ehdokkaan (ihminen) ja hänen lähipiirinsä lisäksi demokratiaa sen asiattomalla vaalibrändin hallintaan perustuvalla ohjaamisella. Nämä toki mediatietojen varassa tehtyjä pohdintoja. Toivon, että paikallisilla ja valtakunnallisilla vihreillä toimijoilla on ollut asiassa tarkempaa varmaa tietoa ennen kivittämisen aloittamista.

Pinolagatea yleisemmässä mittavaakaavassa tämä on mielestäni iso ongelma. Poliitikot ja perustuslakijärjestöt (poliittiset järjestöt) ennalta tuomitsevat ja langettavat sen pohjalta rangaistuksia. Samaan aikaan poliittiset järjestöt ja poliitikot vaativat politiikassa toimivien henkilöiden julkiseen kohteluun jonkinlaista ymmärrystä.

Oman vaalimenestyksen suojeleminen ei mielestäni oikeuta ehdokkaaksi lähteneen henkilön lahtaamista. Ja kun sen tekevät poliittiset toimijat, on toimittu erityisen väärin. Se kuitenkin on varmaa, ettei Pinolaa ole vielä mistään tuomittu ja sen johdosta tulisi ehdokkaana, jota ei vielä ole mihinkään julkiseen luottamustoimeen valittu, pitää yksityishenkilönä, jota edellä mainittu YK:n kansalaisoikeuksien sopimus suojaa lainsäätäjätoimijoiden julkiselta tuomitsemiselta.

Loppuun lainaus Tampereen ja valtakunnan vihreille sekä yleisesti politiikassa toimiville valtiosääntöoikeuden perusteista:


"Suomessa vallan kolmijako tapahtuu seuraavasti: lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa käyttävät presidentti sekä valtioneuvosto, ja tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet."

Veiströmille maatalousalan ammattitutkinto

 

Parivuotisten opintojen päätteeksi Ilkka Veiström sai perjantaina 30.4.2021 todistuksen suoritetusta maatalousalan ammattitutkinnosta. Tutkinnon suuntautumisosaamisala on mehiläistarhaus ja Veiströmin tutkintonimike Mehiläistarhaaja.

Veiströmin uuden tutkinnon laajuus on 150 osaamispistettä. Uusi tutkinto sekä aikaisemmat Veiströmin tutkinnot löytyvät hänen CV-sivultaan.