Ilkka Veiström

Ilkka Veiström aloitti perinteisen japanilaisen kintsugin, keramiikan kullalla ja hopealla korjaamisen perinteen opiskelemisen helmikuussa 2023. Kalliolan kansalaisopiston lyhytkurssia seuraten Veiström perusti avoimen yhteisöllisen Kintsugi Suomi - Kintsukuroi Finland -opintoryhmän, joka keskittyy kintsugi-menetelmän ja -perinteen jatko-opiskeluun sekä tunnettuuden edistämiseen Suomessa. Kintsugi Suomi - Kintsukuroi Finland -opintoryhmä kokoontuu Helsingissä ja Tampereella.

Kintsugi (kintsukoroi) on vanha japanilainen rikkoutuneiden esineiden "korjaus"menetelmä, jossa hajonneen esineen osat liitetään uudelleen yhteen käyttäen lakkapuiden (Rhus vernicifera) mahlasta valmistettavaa japaninlakkaa (urushi) ja kultaa tai hopeaa. Kintsugin taustalla on ajatus, jonka mukaan esineen kauneus tai arvo ei katoa sen rikkoontuessa ja kintsugi-menetelmällä korjatun esineen arvo itseasiassa on aikaisempaa suurempi. Veiströmiä viehättää miten tämä kintsugin ydinajatus on johdettavissa sellaisenaan yhteiskuntaan, ihmiseen ja yleisesti elämään. Kintsugilla on paljon annettavaa liittyen kulutukseen, kestävään kehitykseen, ympäristöongelmien ja konfliktien ratkaisuun sekä henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Kintsugi on kiinnostanut Veiströmiä jo pidemmän aikaa. Toimiessaan yhdeksän vuoden ajan Teekauppa Veiström -nimisen teekaupan ja Teehuone Ko:n kauppiaana, Veiström toi Suomeen paljon aitoa japanilaista teekeramiikkaa. Mukana erissä oli usein kuljetuksessa hajonneita teemaljoja ja muita esineitä, jotka heitettiin roskiin.  Samalla osana japanilaisen teeperinteen (Chadō, "teeseremonia") opiskeluja Veiströmille oli kertynyt merkittävä määrä teevälineistöä, dōgua. Länsimaalaisperfektionistisen luonteen johdosta Veiströmiä ahdisti aikaisemmin rikkinäiset astiat ja välineet, jotka nopeasti siirtyivät pois hänen henkilökohtaisesta kokoelmastaan.

Kintsugin oppiminen on ollut Veiströmille elämää mullistava, ymmärrystä lisäävä ja kasvattava kokemus. Aikaisemmin rikkinäisenä nähdyt esineet ovat aivan jotain muuta. Veiström kertookin nyt tuntevansa suurta häpeää ymmärtämättömyyttään pois heittämistään kymmenistä ja kymmenistä aarteista, joiden tarinan näkee nyt aivan erilailla kuin ennen. Samalla hän on innoissaan uudesta oppimisen elinikäisestä polusta, joka linkittyy suoraan japanilaiseen teehen ja keramiikan tekemiseen.

Lisätietoja kintsugista ja Kintsugi Suomi - Kintsukuroi Finland -opintoryhmän toiminnasta löydät Veiströmin ylläpitämästä www.kintsugi.fi -verkkopalvelusta.

Maailman muuttuu ja kehittyy nopeasti. Jokaisen asiantuntijan on tärkeää huolehtia osaamisen ja toimialaymmärryksen ylläpidosta. Viimeisen vuoden aikana radikaalisti muuttunut maailmantilanne ja turvallisuusympäristön mullistuminen ovat nostaneet esiin monenlaisia sellaisia yritys- ja liiketoimintaan liittyviä riskejä, joihin varautumisen ylläpitämiseen ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole pitkään aikaan tarvinnut kiinnittää erityistä huomiota. Kybervaikuttaminen, vakoilu, verkkohyökkäykset, organisaatioiden sisäisten prosessien riskit ja monet muut tuotanto- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät tekijät on nyt punnittava uusiksi. Jokaisen organisaation on pysähdyttävä kyseenalaistamaan oma riskienhallinnan taso sekä siihen liittyvä osaaminen.

Ilkka Veiström on valittu Itä-Savon koulutusyhtymän järjestämään erityiseen Riskienhallinta ja turvallisuusdokumenttien laadinta -koulutukseen. Opintojen laajuus on 25 osaamispistettä (osp). Opinnot rakentuvat kansainvälisen ISO 31000 Riskienhallinta -standardin vaatimusten ympärillä käytävään prosessiin ja koulutus sisältää muun muassa seuraavat opintosisällöt: yritysturvallisuus, riskienhallinta ja riskienhallinnan prosessi, riskienhallinnan työvälineet ja turvallisuussuunnittelu. Opintojen arvioitu valmistumisaika on maaliskuussa 2023.

Koulutukseen valitut tunnistavat, arvioivat ja käsittelevät omaan organisaatioonsa kohdistuvia riskejä intensiivijaksossa, johon on varattu kuusi kuukautta. Veiström keskittyy opinnoissa kehittämään työ-, tuotanto- sekä asiakasturvallisuutta Tilitoimisto- ja taloushallintopalvelu Tilityyssä, jonka riskienhallinta kehitetään vastaamaan minimissään ISO 31000 Riskienhallinta -standardin tasoa vuoden 2023 aikana.

Parivuotisten opintojen päätteeksi Ilkka Veiström suoritti hyväksytysti 13.10.2022 yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon.

Veiströmin uuden tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp) ja hän opinnoissaan syventyi yritysneuvontapalvelujen kehittämiseen. Uusi tutkinto ja aikaisemmat Veiströmin tutkinnot löytyvät ansioluettelosta.

En voi sanoa usein olevani kansanedustaja Kärnän kanssa aivan samalla linjalla, mutta yleisesti ottaen - kuten tässä poliisibudjetin kohdalla - olisi tärkeää käydä kriittinen keskustelu prioriteeteista ja kirkastaa rahoituksen perustarpeet. Tämä siis yleisellä tasolla.

Maailma teknologistuu, mikä tarkoittaa poliisin, terveydenhuollon, puolustuksen ja kaikkien julkisrahoitteisten toimintojen kohdalla mahdollisuutta tehdä enemmän ja paremmin uusia teknologioita sekä innovaatioita hyödyntäen. Itsekkin useisiin budjettiprosesseihin osallistuneena tiedän, että julkistaloudesta on jo vuosia puuttunut edellä mainitut tosiasiallinen priorisointi ja perustarpeiden kirkastaminen. Monesti ollaan kuin lapsi, joka kyllästyy nopeasti uuteen leluun ja haluaa aina vaan paremman ja modernimman pelin.

Yhteiskunnassa on nyt ja tulevaisuudessa yhä tärkeämpää ja pakollista keskustella kohtuudessa.
Mikä on riittävää, vaikka ei parasta.

Vaikka monella uudella teknologialla voi saavuttaa enemmän, voiko se olla pois siitä perustasta, jolle systeemit edelleen rakentuvat. Poliisin osalta tulisi käydä keskustelua prioriteeteista; onko painopiste arjen tai yhteiskunnan turvaamisessa? Mikä on laiminlyödyn liikenteen valvonnan henkilömenetysten suhde vaikkapa automaattisen verkonvalvonnan vastaavaan estovaikutukseen? Onko ok, että peruskansalainen ei saa poliisilta apua kohdatessaan rikoksen?

Muun muassa tällaiset päätökset tulee olla yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kirkastettuina julkista rahaa jaettaessa. Mutta ovatko ne?