Ilkka Veiström

Ilkka Veiström on opiskellut japanilaista Urasenke-koulukunnan mukaista teeperinnettä, Chadōa, syksystä 2016. Suomessa usein teeseremoniana tunnetun perinteen opiskelu on monitasoista harjoittelua, jossa jokaisella osallistujalla; teen valmistavalla (teishu) sekä vierailla on omat, tarkkaan määritellyt roolinsa sekä etiketti. Kuitenkin kaiken ytimessä on alkuperäinen lähtökohta - tarjota maljallinen hyvää teetä. 

Veiström perusti Kampin kotiinsa harjoitteluteehuoneen (keiko chachitsu) kesällä 2023. Taustalla on ajatus Veiströmin oman harjoittelun lisäksi tarjota mahdollisuus okeiko (-harjoituksille) myös muille japanilaisen teen opiskelijoille.

Teehuoneessa teen valmistamisessa välineistö on avainasemassa teknisesti ja vieraiden huomioimisen näkökulmasta. Sen johdosta teehuoneella käytössä olevaa välineistöä on alettu lisätä ilkkaveistrom.fi- verkkosivustolle nähtäville ja välineistö löytyy kohdasta "Japanilainen tee - Chadō".

Ilkka Veiström on hyväksytty moniammatilliseen ammattiopisto Careeriaan Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto -opintoihin. Uudet opinnot alkavat elokuussa 2023 ja niiden rinnalla Veiström suorittaa vartijakortin. Opintojen arvioitu valmistumisaika on kevään 2024 lopussa. Tutkinnon kokonaislaajuus on 180 osaamispistettä.

Aloitettavien opintojen taustalla on ajatus laajentaa olemassa olevia taloushallintoalan yrityspalveluita kattamaan myös sellaisia toimintoja ja palveluita, joiden tarjoaminen vaatii yksityisetsivän lupaa ja yksityisetsivätoimiston elinkeinolupaa. 

Ilkka Veiström aloitti perinteisen japanilaisen kintsugin, keramiikan kullalla ja hopealla korjaamisen perinteen opiskelemisen helmikuussa 2023. Kalliolan kansalaisopiston lyhytkurssia seuraten Veiström perusti avoimen yhteisöllisen Kintsugi Suomi - Kintsukuroi Finland -opintoryhmän, joka keskittyy kintsugi-menetelmän ja -perinteen jatko-opiskeluun sekä tunnettuuden edistämiseen Suomessa. Kintsugi Suomi - Kintsukuroi Finland -opintoryhmä kokoontuu Helsingissä ja Tampereella.

Kintsugi (kintsukoroi) on vanha japanilainen rikkoutuneiden esineiden "korjaus"menetelmä, jossa hajonneen esineen osat liitetään uudelleen yhteen käyttäen lakkapuiden (Rhus vernicifera) mahlasta valmistettavaa japaninlakkaa (urushi) ja kultaa tai hopeaa. Kintsugin taustalla on ajatus, jonka mukaan esineen kauneus tai arvo ei katoa sen rikkoontuessa ja kintsugi-menetelmällä korjatun esineen arvo itseasiassa on aikaisempaa suurempi. Veiströmiä viehättää miten tämä kintsugin ydinajatus on johdettavissa sellaisenaan yhteiskuntaan, ihmiseen ja yleisesti elämään. Kintsugilla on paljon annettavaa liittyen kulutukseen, kestävään kehitykseen, ympäristöongelmien ja konfliktien ratkaisuun sekä henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Kintsugi on kiinnostanut Veiströmiä jo pidemmän aikaa. Toimiessaan yhdeksän vuoden ajan Teekauppa Veiström -nimisen teekaupan ja Teehuone Ko:n kauppiaana, Veiström toi Suomeen paljon aitoa japanilaista teekeramiikkaa. Mukana erissä oli usein kuljetuksessa hajonneita teemaljoja ja muita esineitä, jotka heitettiin roskiin.  Samalla osana japanilaisen teeperinteen (Chadō, "teeseremonia") opiskeluja Veiströmille oli kertynyt merkittävä määrä teevälineistöä, dōgua. Länsimaalaisperfektionistisen luonteen johdosta Veiströmiä ahdisti aikaisemmin rikkinäiset astiat ja välineet, jotka nopeasti siirtyivät pois hänen henkilökohtaisesta kokoelmastaan.

Kintsugin oppiminen on ollut Veiströmille elämää mullistava, ymmärrystä lisäävä ja kasvattava kokemus. Aikaisemmin rikkinäisenä nähdyt esineet ovat aivan jotain muuta. Veiström kertookin nyt tuntevansa suurta häpeää ymmärtämättömyyttään pois heittämistään kymmenistä ja kymmenistä aarteista, joiden tarinan näkee nyt aivan erilailla kuin ennen. Samalla hän on innoissaan uudesta oppimisen elinikäisestä polusta, joka linkittyy suoraan japanilaiseen teehen ja keramiikan tekemiseen.

Lisätietoja kintsugista ja Kintsugi Suomi - Kintsukuroi Finland -opintoryhmän toiminnasta löydät Veiströmin ylläpitämästä www.kintsugi.fi -verkkopalvelusta.

Maailman muuttuu ja kehittyy nopeasti. Jokaisen asiantuntijan on tärkeää huolehtia osaamisen ja toimialaymmärryksen ylläpidosta. Viimeisen vuoden aikana radikaalisti muuttunut maailmantilanne ja turvallisuusympäristön mullistuminen ovat nostaneet esiin monenlaisia sellaisia yritys- ja liiketoimintaan liittyviä riskejä, joihin varautumisen ylläpitämiseen ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole pitkään aikaan tarvinnut kiinnittää erityistä huomiota. Kybervaikuttaminen, vakoilu, verkkohyökkäykset, organisaatioiden sisäisten prosessien riskit ja monet muut tuotanto- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät tekijät on nyt punnittava uusiksi. Jokaisen organisaation on pysähdyttävä kyseenalaistamaan oma riskienhallinnan taso sekä siihen liittyvä osaaminen.

Ilkka Veiström on valittu Itä-Savon koulutusyhtymän järjestämään erityiseen Riskienhallinta ja turvallisuusdokumenttien laadinta -koulutukseen. Opintojen laajuus on 25 osaamispistettä (osp). Opinnot rakentuvat kansainvälisen ISO 31000 Riskienhallinta -standardin vaatimusten ympärillä käytävään prosessiin ja koulutus sisältää muun muassa seuraavat opintosisällöt: yritysturvallisuus, riskienhallinta ja riskienhallinnan prosessi, riskienhallinnan työvälineet ja turvallisuussuunnittelu. Opintojen arvioitu valmistumisaika on maaliskuussa 2023.

Koulutukseen valitut tunnistavat, arvioivat ja käsittelevät omaan organisaatioonsa kohdistuvia riskejä intensiivijaksossa, johon on varattu kuusi kuukautta. Veiström keskittyy opinnoissa kehittämään työ-, tuotanto- sekä asiakasturvallisuutta Tilitoimisto- ja taloushallintopalvelu Tilityyssä, jonka riskienhallinta kehitetään vastaamaan minimissään ISO 31000 Riskienhallinta -standardin tasoa vuoden 2023 aikana.